perjantai 25. marraskuuta 2011

Yritysvastuushoppailua arvokentässä

Osallistuin torstaiaamuna Technopoliksen Business Breakfast-tapahtumaan, jossa aiheena oli hyvä työpaikka. Puhumassa oli Toni Eskola Great Place to Work Institutesta sekä case-tapausta esittelemässä Tarja Miettinen ja Kalle Kautovaara Istekki Oy:stä. Eskola on kiertänyt aiheen tiimoilta parissa sadassa yrityksessä viimeisten vuosien aikana, jälkimmäisillä taas on aiheesta omakohtaista kokemusta. Luulisivat siis, että tietävät mistä puhuvat, koko sakki.
Vaikka aamun aihe käsitteli hyvää työpaikkaa ennen kaikkea henkilöstöjohtamisen näkökulmasta, minulla heräsi aiheesta ajatuksia ylipäätänsä johtamisesta… ja aiheen johdattelemana; muutosjohtamisesta.
Nykyisessä työssäni Talentree Oy:n konsulttina olen päässyt syventymään asiakasyritysten laatutyön kehittämisen ihmeelliseen maailmaan. Täytyy sanoa, että ensi kosketus laatutyöhön laatujohtamisen peruskurssilla aikoinaan ei oikein tehnyt oikeutta prosessille! Kysehän on mitä monipuolisimmasta ja mielenkiintoisimmasta aiheesta! Harvan otsikon alla pääsee perehtymään yhtä laaja-alaisesti yrityksen toimintaan, kehittämään prosesseja aina arvojen pohdinnasta niiden jalkauttamiseen asti. Ja siinä vaiheessahan astuvat kuvaan juuri muutosjohtamisen haasteet.
Olen törmännyt monen yrityksen kohdalla nettisivuilta niin usein löytyvään arvopalikkaan: vastuullisuus. Olemme vastuullinen ja luotettava kumppani.  Mutta kysymys kuuluukin, miten tämä näkyy käytännössä? Miten arvo on jalkautettu, miten tämä monesti asiakaslähtöinen pykälä näkyy jokaisessa työpäivässä?
Kuva lainattu osoitteesta beta.sitra.fi.
Moni yritys katsoo toteuttavansa sosiaalista vastuutaan jo olemassa olemisellaan, työllistämisellä ja verojen maksamisella. Paljon porua tyhjästä, sanoisin! Vastuullisuus vaan on niin paljon muutakin! Työntekijät saattavat olla tyytymättömiä, jos työhyvinvoinnista ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Onko yritys silloin huolehtinut vastuustaan, vaikka palkat maksetaankin ajallaan? Onko yritys selvillä tuottajavastuustaan, ympäristövastuustaan, sosiaalisesta vastuustaan? Entä kulttuurinen vastuu, tiedetäänkö edes mitä se tarkoittaa tai miten se toteutuu oman yrityksen kohdalla? Pelkkä taloudellisen vastuun hoitaminen ei tänä päivänä riitä, kun yhteiskunnan arvomaailma muuttuu tuote- ja tuotantolähtöisestä ajattelusta palvelulähtöiseksi, nyttemmin jopa elämys- ja arvolähtöiseksi yhteiskunnaksi.  
”Ei ole olemassa muuta bisnestä, kuin kuluttajabisnes”, sanoo Stora Enson Karvinen. ”Muu liiketoiminta palvelee sitä välillisesti tai välittömästi.” Yrityksen on siis ymmärrettävä asiakaslähtöisyys myös oman asiakkaansa asiakkaan näkökulmasta. Oman tontin hoitaminen ei riitä, yritys on osa yhteiskuntaa ja siten aktiivinen toimija vastuukentässä. On myös muistettava, että työntekijät ovat yhtä lailla yhä tiedostavampia ja arvokeskeisempiä kuluttajia. Ihmisiä siinä missä muutkin siviilit.
Arvoshoppailun myötä yhteiskunnan muuttuminen tietoisemmaksi ja kiinnostuneemmaksi tuo mukanaan hyviä ja huonoja puolia. Yksittäiset ihmiset saavat median kautta liikaa tietoa asioista, joita eivät oikeasti ymmärrä. Huoli kansannousuista, talouskriisistä ja ilmastonmuutoksista herättää ahdistusta ja kysymyksiä: pitäisikö minun muuttaa käytöstäni? Pitäisikö minun vaikuttaa jotenkin, pitäisikö huolestua? Yhä useampi tekee (välillä hölmöjäkin) päätöksiä paineen ja huolen alla, mutta sen epäloogisuuden kanssa yritysten vain on elettävä.
Aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina yritysten tulee kantaa kortensa kekoon. Ei vain markkinabuustauksen näkökulmasta, vaan vaikuttavuuden näkökulmasta. Tiedostavissa ihmisissä ja työntekijöissä (sosiaalisen) median käyttäjinä on myös yksi herkullinen puoli: he vaativat läpinäkyvyyttä ja äänestävät epäluulon herätessä herkästi jaloillaan! (Ai niin, ja Bisness Breakfastilta mieleen piti jäädäkin juuri se, että ihmisiähän ne työntekijätkin ovat. Meinasi taas lipsahtaa.).