Aiheen konkretisointi tutkinnon perusteista: mitä tarkoittaa omassa
arkityössä, millä asioilla voi edistää kestävää kehitystä (pieniä arjen
valintoja: kierrätys, lajittelu, hankinnat). Valintojen vaikutus prosesseihin,
tietoisuus, valinnat ja päätökset suhteessa strategiaan.
Edellä mainitusta
otsikosta huolimatta tehtävänanto kuulostaa minusta enemmän vastuullisuuden
johtamiselta. Jälkimmäinen on enemmän omaa tonttiani, mutta ensin mainitustakin
minulla lienee sananen sanottavana. Tai ainakin ajatus mietittävä.
Vastuullinen
johtaminen on terminä haastava ja herättää mielessäni kysymyksen: mitä
sitten on vastuuton johtaminen? (Varmaan sitä, mitä monet alaiset uskovat
pomojensa harjoittavan joka tapauksessa, teki tämä niin tai näin...) Johtaja
painii työssään monen tahon ristitulessa ja arki voi mennä tulipalojen
sammutteluun. Stressaavassa tilanteessa ihminen toimii vaistonvaraisesti ja
käyttää tilanteen ratkaisuun jo äidinmaidosta asti imemiään selviytymiskeinoja.
Johtamista voi oppia elämällä, mutta kirjoista rohkeutta käytännön kohtaamisiin
on vaikeaa ammentaa. Tiukassa tilanteessa käytössä ovat jo aiemmin opitut
keinot.
Pysähdy hetki ja
mieti. Kenen kaikuja sinun äänessäsi kuuluu? Onko äänessä ensimmäinen pomosi
vuosien takaa? Reagoitko äitisi tai isäsi tavalla, vaikka olet mielessäsi
vannonut tekeväsi toisin? Monet vanhemmat tunnistavat tapauksen perhe-elämästään. Sitä huomaa selvittävänsä taaperolleen sadatta kertaa, miksi pistorasiaan ei kannata työntää kieltä, identtisin äänenpainoin kuin oma vanhempansa aikoinaan. (EEEEIIIIIIIIII!!!!!!)
Vastuullinen
johtaminen on ihmisten kohtaamista omana itsenään. Silloin esimiehen ja alaisen
suhde perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen, todellisen kohtaamisen avulla voidaan
luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen voi olla aidosti oma itsensä,
tehdä parhaansa ja uskaltaa kehittyä omalla polullaan eteenpäin. Vastuullinen
johtaminen on asiajohtamista; otetaan asiat asioina. Asioiden ottamiseen
vastaan sellaisenaan kuuluu todentaminen. Mittarointi, seuranta ja kehityksen
systemaattisuus tuovatkin linkin vastuullisuuden johtamiseen ja laatutyöhön.
Yritysvastuullisuuden
kehittäminen yrityksessä on sitten ihan oma lukunsa. Tässäkin blogissa olen
useampaankin otteeseen maininnut muutos- ja kehitystyöstä puhuttaessa, että ihmisethän siellä yrityksissä
työskentelevät. Ihmiset ovat päätösten takana. ”Johto” ei päätä mitään, vaan
siellä olevat ihmiset: Teijo Toimitusjohtaja, Hilla Henkilöstöihminen sekä Taru
Talouspäällikkö. Sama toimii muuten toiseenkin suuntaan: ”tuotanto” ei
ryppyile, vaan Petter on tuonut julki mielipiteensä liiasta työkuormasta. Maria
taasen on keksinyt hienon tavan poistaa prosessista yksi ylimääräinen työvaihe,
mutta on huolissaan työn riittävyydestä vastaisuudessa.
(Tunnistaako joku ajatuksen: pitää näyttää siltä, että töitä on yllin kyllin, jotta töitä olisi jatkossakin. Kyllä, olen ollut työpaikassa, jossa vakkarit kielsivät tekemästä tehokkaasti, jotta johto ei saa selville, että kyseiset työt tekisi oikeasti puolessa päivässä. Sanottakoon vielä, että syystä tai toisesta ko. yritys on jo tainnut nähdä parhaat päivänsä...) Kuunteleva ja läsnä oleva
johtaja näkee syyt ”ryppyilyn” takana ja vastaa oikeaan kysymykseen, oikeaan
huolen aiheeseen.
