Luettuani Ekovuosi Manhattanilla-kirjan mielessäni on pyörinyt kysymys tekemisestä ja yrittämisestä. Miten helppoa loppujen lopuksi on kyseenalaistaa, ärsyttää ja neuvoa, mutta miten pirullisen vaikeaa on itse tehdä jotain. Kaiken lisäksi onnistumisesta ei ole takeita. Saattaa tulla lunta tupaan ja jäätä porstuaan niin, että pölisee. Kiinnostava kysymys kuuluu kuitenkin, haluaako edes yrittää? Myös epäonnistumisen uhalla.
Isn’t affraid to ask-haastattelusarja on pyörinyt blogissa vaihtelevalla aktiivisuustasolla viime keväästä lähtien. Helppohan minun on tietysti kysellä ja kirjoittaa, mitä kukakin on mieltä. Mitäs mieltä sitten itse olen? Täydeltä laidalta ammuttuna: mielestäni asiat täällä voisivat olla moninkertaisesti paremmin hoidettuja. Minua ärsyttää pelkkä tyhjän puhuminen, suurien maalailu ja työryhmien koostaminen, jos edellä mainitut toimet eivät aiheuta konkreettisia muutoksia. Pohjois-Savo ei suorastaan edelläkävijyydellä loista, ja siihen saattavat osaltaan olla vaikuttamassa jo historiallisetkin seikat. Jonnekin on hävinnyt männävuosisatojen vilkkaus satamasta ja kiivas kaupankäynti Koivumäen kartanolta, yksittäisinä esimerkkeinä. Pohjois-Savosta on aktiivisesti lähdetty muualle, pääosin Etelä-Suomeen työnhakuun. Sinnehän täältä karkaa yhäkin suuri osa opintonsa päättävistä uusista osaajista. Jos ajatellaan, että nurkkakuntaisimmat ja muutosvastarintaisimmat vain jäävät asuttamaan notkelmaa Kallaveden kainalossa, niin mitäpä voi olla odotettavissa?
Sanalla sanottakoon nyt kuitenkin, että onhan täällä pöhinääkin. On niitä, jotka haluavat kehittää alueen kilpailukykyä, rakentaa tänne parempia yrityksiä ja luoda kilpailuvaltteja. On paluumuuttajia, ja on niitäkin, jotka opintojensa loppupuolella mielellään jäisivät tänne, jos löytäisivät mieluisan työpaikan.
Olenkin päättänyt haluta edes yrittää.
Myös Savonia-ammattikorkeakoululla on herätty. Olen parhaillaan suunnittelemassa hanketta, joka tähtää kestävän kehityksen integroimiseen opetukseen. Ei siis erillistä kurssia, vaan että kestävän kehityksen osa-alueet tuodaan jatkuvasti opetukseen mukaan osana normaaleja kurssikäytäntöjä läpi osaamisalojen. Lähtökohtana on toiminut idea, jossa yhdistyvät ammattikorkeakoulun kehittämistoiveet sekä esimerkiksi haastateltujen ilmoille heittämät ideat alueen kehittämisen lähtemisestä opetuksesta.
Idea pelkästä opetukseen integroimisesta lähti laajenemaan, ja hankkeesta ollaankin suunnittelemassa monivaiheista (kuten olemme jo aiemmin oppineet, muutosten tulee olla vaiheittaisia ja tapahtua askel kerrallaan).
Vaihe 1: Kestävä kehitys opetuksessa ja yrityksissä
Savonia-amk kouluttaa työntekijöitä yrityksiin sekä tulevia yrittäjiä: yritysnäkökulma otettava mukaan heti alussa. (Ei viherpesua, ei ekoilua ekoilun vuoksi, vaan liiketoiminnalle kannattavaa bisnestä)
Ensin annettava opetushenkilökunnalle tarvittavat tiedot ja motivointi aiheeseen
Pyritään pieniin muutoksiin kerrallaan: kestävä muutos
à osallistaminen, suunnittelu yhteistyössä à sitoutumisen varmistaminen
Yrityksiltä aiheita kurssitöille ja opinnäytetöihin (OIS:n hyödyntäminen)
Opiskelijoiden omaehtoisen tuottamisen kasvattaminen ja omien ideoiden vieminen eteenpäin
Lisäksi: Yliopisto mukaan tutkimuksen muodossa jo vaiheen 1 aikana. (Samoja yrityksiä voisi käyttää.)(Jatko-opinnot ja väitöskirjan aiheen puitteissa?)
Vaihe 2: Jalkauttaminen yhteiskuntaan
Opiskelijavetoisen info-/tapahtumapisteen perustaminen esim. kaupungin museon tiloihin (vrt. Viretori terveyspuolella Kuopiossa, Ilmastoinfo Helsingissä) jne.
Kaupunkilaisille avoin tiedonjakokanava, lisäksi kaupunkilaiset otetaan itse suunnittelemaan mukaan Kuopion kehittymistä kestävän kehityksen ja vastuualueen edelläkävijänä
Infopisteessä opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia aktivoivia tapahtumia, tietoa, tehtäviä kaikenikäisille jne.
Esillä mahdollisesti myös tuotteita, prosesseja, jotka on toteutettu kestävän kehityksen uudistusten myötä
Vaiheet 3 ja 4 keskittyvät hankkeen tuotoksiin ja ohjeistuksen laatimiseen, seminaareihin ja tutkimustuloksiin.
Kirjoitan aiheesta lisää kirjoittamassani jutussa Kuopion Nuorkauppakamarin seuraavaksi ilmestyvässä numerossa, joka ilmestyy ympäristön teemanumerolla. Samoin vastaan mielelläni kysymyksiin suunniteltavaan hankkeeseen liittyen, myös kiinnostuneet yritykset voivat mielellään ilmasta halukkuutensa! Sähköpostia allekirjoittaneelle voi laittaa osoitteeseen suvi.monkkonen@savonia.fi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti