Vastuullisuus ja ympäristö korostuvat nykyaikana monen yrityksen arvopalkissa. Läpinäkyvyys, jolla arvo saadaan näkymään yrityksen toiminnassa aina asiakkaalle saakka, on kipupiste, jonka kehittämistä ei voi koskaan lopettaa. Ei ole kyse pelkästään viherpesusta, joka alkaa ainakin tämän blogin lukiojoille olla tuttu sana. Riskinä on yleistäen arvopesu, jossa puhutaan toista ja tehdään kolmatta.
Strategiaa jalkauttaessa painoarvo lasketaan tunnistetulle oikealle tekemiselle, jota voidaan mitata ja kehittää systemaattisesti, Antti Haapakorva painottaa.
Haapakorva on asiantuntija strategiatyössä laajemmin, mutta tämän kirjoitussarjan hengessä peilataan yleisiä lainalaisuuksia yksittäiseen strategian osaan, ympäristövastuuseen. Samat ongelmat, riskit ja lainalaisuudet tuntuvat pätevän jokaisella osa-alueella. Suurimmiksi ongelmiksi tunnistetaan kaunistelematta ajanpuute. Tarve kehitystyölle ja nykytilanteen kartoittamiselle kyllä tiedostetaan, mutta havainto jää yhdeksi rastiksi pitkällä To do-listalla, joka komeilee itse kunkin seinällä tai pöytälaatikossa. Lista vain kasvaa kasvamistaan, päivittäiset tulipalon sammuttamiset vievät ajan ja voimavarat. Voi myös olla, että kehitystarve tiedostetaan, mutta voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä pitäisi tehdä paremmin. Innostuneen ja strategiahurmoksellisen palaverin jälkeen takki on tyhjä, eivätkä ajatukset siirry tekemiseksi asti. Ymmärryksen hetket jäävät lopulta tuprahdukseksi sammutetusta roihusta.
Aivan samat asiat on tunnistettu ympäristövastuuasioissa muuallakin. Suurin osa yritysjohtajista uskoo seuraavan vuosikymmenen tekevän muutoksen yritysten ympäristövastuun edistämiseen. Vihreistä toimintatavoista tulee normaaleja käytäntöjä vihreiden arvoverkkojen kasvaessa. Suurimmaksi haasteeksi ei suinkaan muodostu visioiden puute, vaan toimintojen muuttaminen käytännössä. Näistä tuloksista kertoo 29.4.2011 ilmestynyt Tietoviikko-lehti (kirjoittajana Pete Brusi, Xerox Oy:n TJ), joka pohjaa tietonsa viime vuonna tehtyyn kansainväliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa haastateltiin yli 700 toimitusjohtajaa, joista 93 % uskoo vihreyden vaikuttavan keskeisesti yrityksen menestykseen tulevaisuudessa.
Mitäpä tästä sanovat yritykset, jotka jättävät ympäristö- tai yhteiskuntavastuuasiat pois strategiatyönsä kehityskertomuksesta? Vihreyttä korostavien strategioiden ja toimenpiteiden käyttöönotto ei ole helppoa. Olen huomannut omassa työssäni ja samaa kertoo Brusi Tietoviikon kirjoituksessaan, kuten myös strategiatyön ammattilainen Antti Haapakorva. Kaikki kuitenkin tunnustavat strategiatyön edut niin yleisesti kuin ympäristövastuuseenkin pureutumisen osalta. Monet yrittäjät saattavat kokea olevansa yhteiskunnallisesti vastuunkantajia jo siitä syystä, että he yrittävät ylipäätään ja mahdollisesti työllistävät ihmisiä. Tärkeää tämänkin, mutta vielä vastuullisempaa olisi kasvattaa yrityksestä vakaalla pohjalla seisova, mutta nykyajassa kiinni oleva kasvava menestys.
Miten strategiatyön ammattilaiset sitten itse linjaustaan hoitavat, tämähän meitä kiinnostaa! Onko suutarin lapsella tässä tapauksessa kenkiä? Kuopion Technopoliksen tiloissa sijaitsevassa toimistossa ainakin talenttipuut, menestyksen portaat ja To do-listat ovat näkyvästi seinillä (ja pahamaineisessa To do-listassakin tosin on jämäkästi tehdyksi ruksattuja kohtia ilahduttava määrä!).
Talentree Oy on sikäli alkutaipaleella, että yrityksen koko on vielä pieni. Tulevaisuuteen kuitenkin tähytään säännöllisesti ja kasvu sekä kehitystyö ovat jatkuvasti tavoitteena. Niiden eteen tehdään töitä päivittäin, ei vain strategiapäivinä. Ympäristövastuun osalta asiantuntijaorganisaatio on helpossa asemassa sinänsä, ettei suuren suuria ympäristövaikutuksia synny. Omaa vastuullisuutta parannetaan kuitenkin myös tarjoamalla asiakkaille erikseen vastuullisuus-näkökulmaa yhtenä strategiatyön osa-alueena, tulevaisuudessa ehkä jopa enemmän. Oman kasvun myötä ympäristövastuullisuus myös omassa toiminnassa luvataan ottaa huomioon normaalina toiminnan osana. No, aloituksen jälkeen on hyvä tukea prosessin edistymistä ja viestiä onnistumisesta eteenpäin. Muutosten ei tarvitse olla isoja, kunhan ne ovat konkreettisia. Jäämme odottamaan uutisia (ympäristö-) vastuullisesta kasvusta.
Antti Haapakorva on samaa mieltä ajatuksesta, jonka mukaan ympäristövastuullisuus pitäisi nykyisin ottaa normaaliksi osaksi toimintaa yrityksen perustamisesta lähtien. Yrityskoulutuksen lisäksi asiaa voisi käsitellä vaikka uusyrityskeskuksilla ja yrittäjäyhteisöissä. Liiketoimintasuunnitelmaan voisi päivittää kiinteäksi osaksi oman ”vastuullisuus”-osion, jonka myötä sitä olisi hyvä jatkuvasti kehittää osana systemaattista, jatkuvaa strategiatyötä yrityksen tulevaisuuden rakentamiseksi haluttuun, ja tutkimuksen mukaan kannattavaan, ympäristövastuulliseen suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti