Kuopiossa ei voi puhua ympäristöasioista ilman, että Marko Kieman nimi tulee esiin. ENW Managementin yrittäjä onkin haastettu mukaan Viherpesun haastatteluun monen eri jututettavan taholta, joten samaan pöytään istuminen asian tiimoilta tuntuu tärkeältä ja hyödylliseltä. Kieman yritys ENW Management pitää päämajaansa Kuopiossa, vaikka suuri osa asiakkaista sijaitseekin ympäri Suomea. Päättäväistä kotiseutu-uskollisuutta on onneksi muillakin alan toimijoilla, kuin allekirjoittaneella…
Ympäristöjohtamisen ammattilainen tunnistaa ympäristövastuullisuuden problematiikan. Asiantuntijakin ahdistuu valintojen vaikeuden edessä, puhumattakaan normikuluttajasta. Tietoa on saatavilla ehkä liikaakin, mutta sen vertailu on tehty miltei mahdottomaksi. Yritysten ympäristövastuuasioita tarkasteltaessa taas tullaan perimmäisten kysymysten äärelle: yritystoiminnan tulee olla kannattavaa ja kasvaa. Jos se on ympäristön kannalta kestävää, hyvä. Jos ei, niin ei sitä itkemään jäädä, kunhan lakisääteiset velvoitteet täytetään.
Kiema on maailmanmatkoillaan nähnyt paljon toisenlaistakin ympäristöasioiden hoitoa, kuin mihin Suomessa on totuttu. Suomessa jo hallinnolliset keinot määräävät tietyn tilan vastuiden hoidossa, joten pääasiallisesti monet asiat ovat täällä hyvin jo nyt, ainakin periaatteen tasolla. Maailmalla ympäristöasioita ajatellaan yhä enemmän osana bisneksen onnistumista. Usein käykin niin, että ulkomaiseen omistukseen siirtyneen yrityksen asiat pistetään toisella tapaa järjestykseen alta aikayksikön. Ikään kuin lopetetaan puuhastelu ja aletaan tehdä töitä sillä silmänräpäyksellä, kun puumerkit on saatu kauppakirjoihin. Ja yhtä-äkkiä huomataan, että kappas! Muutos oli kuin olikin mahdollista. Eroja on myös Suomen sisällä. Pääkaupunkiseudulla ympäristövastuuasian edut ymmärretään, ja päätös suuntaan tai toiseen ryhtymisestä tehdään heti. Savossa taas… no suattaahan se olla.
Marko Kiema puhuu omassakin työssään ajavansa ympäristövastuun asiaa enemmän asiakkaan tehokkuusajattelun kautta. Vaikka globalisoitumisesta on liiketoiminnan kannalta paljon hyvääkin havaittavissa, ympäristövaikutuksia kansainvälinen tavara- ja ihmisliikenne tuppaa kasvattamaan. Laatuajattelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa moneen, niin tähänkin. Yksittäisen tuotteen ympäristövaikutukset vähenevät, kun sitä ei tarvitse rahdata huoltoon tai korjaukseen elinkaarensa aikana lukemattomia kertoja. Ja tämä on vain yksi osa-alue. Kyse on hyvin vahvasti johdon sitoutumisesta ja yrityksen sisäisestä toimintakulttuurista. Kuinka päätös viedään täytäntöön?
Kiema käyttää puhuessaan paljon esimerkkejä, joilla valaisee tarkoitustaan ja saa näkemään tehokkuusajattelussa suorat yhteydet myös vastuullisuuskysymyksiin. Kun asioita aikansa pyörittelee, päästään taas strategiatyöhön. Liiketoiminta on tehokasta, kun se toimii niin kuin alun perin on aiottukin. Ja kun liiketoiminta on laadukasta ja tehokasta, ei ylimääräisiä ympäristövaikutuksiakaan synny niin tuhottomasti.
Meitähän tietysti kiinnostaa, mitä nykyiselle ympäristövastuun kehittymiselle sitten voisi tehdä? Tunnistan itsessänikin tietyn skeptisyyden, jonka Kiemakin mainitsee aiheesta puhuttaessa. Esimerkkinä toimikoot talouden jo niin tutuksi tullut taantuma muutama vuosi sitten, ja tuoreempana keväiset eduskuntavaalit. Ympäristöasioista kannetaan huolta juuri niin kauan, kun kaikki menee hyvin. Kun sitten tulee kuumempia tulipaloja sammutettavaksi, vähäinenkin harrastelu unohtuu muitta mutkitta. Samaan päädyimme jo Talentree Oy:n Antin kanssa (ks. edellinen haastattelu) yritysten sisäisestä toiminnasta puhuttaessa, ja samaan johtaa polkumme hieman suuremmassa mittakaavassa Marko Kieman kanssa.
Ei kuitenkaan heitetä pyyhettä kehään! Kiema uskoo, että yritysten mielenkiinto ympäristövastuuaiheeseen saa lisäpontta kahdella eri tavalla tulevaisuudessa. Ensimmäinen on hallinnollinen pakko, jossa sekä kansainväliset että valtiolliset tahot ottavat päänsä pois puskasta ja alkavat tehdä päättäväisiä toimenpiteitä. Asiaa auttaa, jos ympäristövastuun kantamisesta tehdään yrityksille helppoa ja kannattavaa. Toinen on yksinkertaisesti seuraavan sukupolven kasvu. He tuovat mukanaan selkäytimeen kasvaneen syvemmän ymmärryksen ympäristövastuusta ja sen vaikutuksesta liiketoimintaan.
Voi siis ajatella, että vaikutamme tulevaisuuteen vaikuttamalla nykyisiin lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin sekä eritoten koulutukseen, jossa alasta riippumatta opetetaan uusi sukupolvi ottamaan ympäristöasiat huomioon. Poikkitieteellisyyttä peräänkuulutetaan jälleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti